sunnuntai 30. elokuuta 2015

Valmiina syksyyn



Niin ne lämpimät säät oli ja meni. Tänään olin puistossa jo pipo päässä, takki (ja huppari) niskassa ja villasukat jalassa. Niin se syksy vaan tulee, tavallaan odotankin sitä jo innolla. Toisaalta taas on haikeaa kun ei ole koulua tai työtä, johon lähteä viileänä aamuna. Sitä kaipaan eniten aiemmista syksyistä, ihanaa raikasta ilmaa koulumatkalla. Syksy merkitsee varmasti monelle uuden alkua, mulla ei ole mitään suurta uutta tulossa. Toivottavasti pääsen pian eteenpäin tulevaisuuden suunnitelmissa. Tämä nyt kuitenkin riittää näiden haikeiden ajatusten puolelta.

Kuvissa näätte mun uuden "neuleen", jonka tein itse Pinterestin innoittamana nähtyäni tämän kuvan. Ensin vilkaisin vain, että onpas kivan näköinen, mutta toisella kerralla huomasin sen olevan maailman helpoin (ainakin melkein) tehdä. Villatakki on siis yksi iso isoäidinneliö, johon löydät ohjeet vaikkapa täältä. Pinterestistä kuvasta pääsee englanninkielisiin ohjeisiin. Niiden tekijä oli jättänyt pylväsryhmien välistä ketjusilmukat pois, jotta reiät on pienemmät. Näin myös minä tein. Ohjeessa tehtiin myös leveämmät reunat tuohon reunaan, jotka mäkin tein, mutta purin sitten pois kun se teki taakse sellaisen hölmön pussin. Neuletakkiin tuli myös pienet hihat, joissa oli mulle uusia virkkaussilmukoita, nekin oli kuitenkin helpot tehdä.

Tämä on todella nopea tehdä ainakin näin paksulla langalla. Mä käytin Novitan Aava -lankaa värissä kirjava harmaa, tuo sinertävä tumma farkku-vesi saattaisi myös olla kivannäköinen. Saa nähdä teenkö vielä toisenkin tällaisen tänä syksynä. Niin ja koukku mulla oli kokoa 8 niinkuin langan suosituskin on. Ensinhän aloin tekemään tätä jo keväällä (muistaakseni) ostamastani Novitan puuvilla-bambu langasta, mutta sehän olikin loppu jokaisesta kaupasta jossa kävin metsästämässä. Ja netistä en halunnut tilata hirveiden toimituskulujen ja odottelun vuoksi. Onneksi kuitenkin vaihdoin tällaiseen paksumpaan lankaan. Vaikka sillä bambulangalla olin tekemässä kaksinkertaisella langalla niin siinä olisi kyllä kestänyt varmaan triplasti kauemmin kuin tämän teossa.

Vitsit että odotan viileitä iltoja kun tätä pystyy käyttämään, sillä meillä on edelleen tosi kuuma sisällä kun aurinko paistaa tähän meidän päätyasuntoon koko päivän.

Mitäs tykkäätte? Aikooko joku tehdä itselleen myös tällaisen?



Haha! Oli pakko laittaa tääkin vielä. Ilme on mulla aika usein kun J yrittää ottaa asukuvia :'D

tiistai 25. elokuuta 2015

Kolmas kerta toden sanoo


Tähän pehkoon oon nyt laittanut kolme kertaa pinkkiä ja nyt kolmannella kerralla siitä oikeasti tuli pinkki, tietenkin liian pinkki. 
  • Ensimmäisellä kerralla sekoitin hoitoaineen ja colormaskin melko vaaleaksi ja kokeilin pari raitaa. Tässä kohtaa tein virheen enkä kuivannut kunnolla, joten raidat näyttivät mukamas liian pinkeiltä. Vaalensin siis pinkkiä vielä hieman ja vedin koko päähän, ei tapahtunut mitään.
  • Toisella kerralla laitoin pinkkiä jo reilummin, mutta silti lopputulos ei ollut riittävän pinkki, pieni vivahde näkyi vain jossakin tietyssä valossa.
  • Nyt kolmannella kerralla laitoin sitten tietenkin hieman liikaa pinkkiä. Onneksi tämä kuluu melko nopeasti pois.
Pitäisi löytää sekoitussuhteeseen sopiva balanssi ja ottaa joka kerta kuva myös värimassasta, jotta voi tavoitella seuraavalla kerralla samaa, jos sen hyvän sävyn löytää.

Toisen kokeilun lopputulos


Näiden lisäksi käytin kumihanskoja sekä harjaa ja kampaa tasaiseen levitykseen.


Tämän jälkeen lorautin hoitoainetta vielä hiukan joukkoon.

Väri näytti päässä tosi rajulta, onneksi ei ihan noin kirkkaaksi jäänyt

Mietin hieman onko tämä sävy liian kylmä mulle kun on pisamia, niin sopisiko lämpimämpi sävy paremmin.

Ponnari on ainakin hauskannäköinen.
Äiti saattaa tätä mun kokeilua taas kauhistella, mutta mä tykkään vaihtelusta tukan kanssa. Nää colormaskit onkin tällaiselle tuuliviirille huippuja. Oon käyttänyt tähän myös ruskeaa latvaan, kun olen miettinyt pitäisikö siirtyä tummempaan kun seuraavan kerran kampaajan penkkiin istuu. Tyvikasvun puolesta olisi jo kampaajan aika, mutta nyt ei kyllä budjetti veny siihen lystiin.

Onko ihan järkky vai kivaa vaihtelua?





sunnuntai 23. elokuuta 2015

Peurunka ja tulossa syyskuussa

Snäpissä seurailevat tietääkin jo,  että me oltiin J:n kanssa kahdestaan yhden yön minilomalla Peurungassa, jonka J sai bestmanin hommista. Todella minilomahan tuo oli, mutta tuli kyllä tarpeeseen tällainen kahdenkeskinen pieni reissu. Kuvia tuli otettua oikeastaan vain puhelimella.

Sekä meno- että tulomatkalla kävin Jyväskylässä salilla, kuinka kätevää kun reissussakin pystyy käymään "tutulla" salilla. Melkeinpä heti kun hotellille päästiin vaihdettiin vaatteet uikkareihin ja painuttiin kylpylään. Ja voi vitsi kun harmitti ettei taapero ollut mukana kun sekä hotellissa, että kylpylässä olisi ollut pienelle vaikka ja mitä. Peurunkaan täytyy ensikerralla lähteä siis koko perheen kesken. Tää oli siis mun ensimmäinen visiitti kyseisessä paikassa. Ja sain joskus vuosia sitten käsityksen ettei tuo ole kovin hääppöinen paikka, mutta lähivuosinahan siellä on tehty melkoinen remontti ja paikka oli tosi hieno. Pulikoinnin jälkeen säästettiin ja haettiin lyhyen ajomatkan päästä kiinalaista huoneeseen. Ja nautittiin illallinen parvekkeella kauniissa maisemissa. Loppuilta meni sängyssä löhöillen, katsottiin tv:stä blockfestejä ja mä virkkasin.

Tänään kunnon hotelliaamiaisen jälkeen oltiin vielä pulikoimassa, kotimatkalla käytiin lounaalla Petäjäveden Kyläsepässä, suosittelen! Sitten mahat täynnä poika hakemaan kyytiin ja äkkiä kotiin.

Matkalla tilasin FitFarmilta ensi kuussa alkavan Fitbelfie ohjelman. Sitä jäänkin innolla odottelemaan. Nämä kolme viikkoa aion nyt ottaa hieman rennommin jumppien kanssa ja valmistaudun tulevaan ohjelmaan.

Tätä se syksyn tulo teettää, virkkaamista ja uusia haasteita!

Tämä ei ole yhteistyöpostaus.

perjantai 14. elokuuta 2015

Music is life...

...That's why our hearts have beats.

Musiikki on mulle ajamisen lisäksi melko terapeuttista ja rentouttavaa. Parasta on tietysti ajaa yksin ja kuunnella jotain biisiä niin lujalla, että basso tuntuu rintakehässä. En myöskään kuuntele musiikkia jota en "osaa" laulaa mukana. Silloin harvoin kun baarissa olen niin en suostu tanssimaan, jos en osaa laulaa biisiä mukana.

Mulla on Spotifyssa monta eri soittolistaa,joita pitäisi itseasiassa hieman uudelleen järjestellä. Treeneihin on omat musiikkinsa ja silloin kun en saa unta kuuntelen Uni -listaani. J:n ja O:n musiikit on myös omissa kansioissaan. Oltsusta ja musiikista tulikin mieleen eräs hauska juttu, joka ei kylläkään enään toimi. Raskausaikana olin paljon kuskina ja silloin kuunneltiin Sabotagen Levikset repee kyllästymiseen saakka. Tämän johdosta synnyttyään poika rauhottui autossa kun laittoi levikset repeemään. Se ei kyllä silloin huvittanut kun se biisi alkoi olla jo aika raivostuttava. Tämä lukeekin vauvakirjassa ja pojalle varmasti naureskellaan siitä isompana. :D

Kaikilla tulee varmasti tietyistä biiseistä muistoja mieleen ja niin mullakin. Jotkut kappaleet saavat minut jopa muistamaan jonkin tietyn hajun ja ihan pienen yksityiskohdan jostakin hetkestä. Kappaleissa onkin melkoista tunnelatausta havaittavissa. Tietyssä seurassa just se biisi saattaa aiheuttaa kiusaantuneisuutta tai surua.

Viime aikoina olen ollut erityisen iloinen kulkiessani keskustaan jumpalle bussilla kuulokkeet korvilla. Itseasiassa istun tälläkin hetkellä bussissa matkalla hiit tunnille tekemään kuolemaa. Mulla myös jännästi auttaa isojen kuulokkeiden käyttö matkapahoinvointiin. Haha, tässä Taysin kohdalla tuli mieleen, että jos joskus vielä synnytän otan kyllä kuulokkeet mukaan ja vajoan omaan musiikkikuplaani niissä kivuissa. :'D

Nyt ennenkuin aihe alkaa liikaa rönsyilemään niin listaan muutamia tämän hetken lempibiisejä ja kestosuosikkeja.

Madonna - Devil Pray
Tämän kuulin ystävältäni ennen Madridin reissua ja tämä soi varmaan 20 kertaa molempien lentojen aikana. Ehdoton lemppari tällä hetkellä, SUOSITTELEN!

Uniikki -Tikis
Ehdoton treenikappale!

Martin Tungevaag - Samsara kuin myös Springfield
Molemmat iskee muhun bassojytkeellään

Kwabs - Walk
Tämä löytyi myös lentomatkasoittolistaa tehdessä. Ihana fiilis vaan.

Cheek - Äärirajoille
Myös hyvä treenibiisi sanoituksensa puolesta.

Myös Rihannaa, Sannia ja Ellie Gouldingia on paljon mun soittolistoilla. Tästä listasta tulis loputon jos miettisin kaikki lempibiisini.

Löytyikö samoja suosikkeja?

Kuvat Pinterestistä

maanantai 10. elokuuta 2015

Mustikanpoimija + DIY-asu

Voi luoja miten söpö näky tämä pieni mies oli eilen (toissapäivänä, näköjään ehti jo taas vuorokausi vaihtua) mummulassa. Hän tomerasti itse otti ämpärin käteen ja meni pusikon reunalle mustikoita poimimaan. Voi sitä harmin määrää kun ämpäri kaatui ja hän ihan huolestuneena keräsi mustikoita nurmikon seasta takaisin ämpäriin. Ihmetteli violetteja sormiaan ja ylpeänä esitteli kaikille keräämiään mustikoita. Sitten kun menin itse mustikanvarpujen keskelle kannon päälle kyykkimään ja keräämään mustikoita niin tää jätkä tuli vaan perässä, siispä oli vaatteetkin mustikassa. Onneksi sain tahrat irti vaatteista, sappisaippua on jees!

 Kyllä mulla meinasi tulla tippa linssiin tuosta näystä. Kuinka iso poika se jo onkaan! Uskomattoman nopeasti hän on oppinut kaikkea uutta viimeaikoina. Puhetta ymmärretään jo paljon. Yritetään laittaa itse kenkiä jalkaan. Tajutaan kun kädessä on ihottumaa, näytetään se äitille ja äiti laittaa siihen rasvaa. Osaa vastata kysymykseen ei jos se on hänen mielipiteensä. Ja hiljentyminen on myöntymisen merkki. Hämähäkit on yök! Vielä kun oppisi nukkumaan yönsä niin äiti olisi erittäin tyytyväinen.







Sitten vielä pari hassua asukuvaa, pikaisesti kotimatkalla napattuja. Ensin katselin epäonnistuneita kuvia ja ajattelin, etten niitä julkaise. Kuitenkin muistin asussa kimonon lisäksi toisenkin diy-jutun niin pakkohan tää oli jakaa.

Mun vaatteidentuunausinto lähti siitä kun naapurissa puhuttiin kuinka leggareista voi tehdä helposti crop topin. Selailin enemmän ja vähemmän Pinterestiä ja hups vaan nyt haluaisin jo oman ompelukoneen. Tää kimono oli tosi helppo tehdä, kerron ohjeet näin A4 mielikuvalla. 
  1. Sulla on paperi (huivi) poikittain, taita vasemmalta oikealle puoliksi.
  2. Käännä paperi niin, että taite on ylhäällä. 
  3. Ompele molemmista sivuista puolivälistä alas. (puolivälistä ylös on siis "hihansuut")
  4. Leikkaa keskeltä kahtia päällimäinen kangas.
  5. Siisti leikatut reunat.

Mä olin tossa viimeistelyssä hieman laiska, eikä tää mun versio kestä lähietäisyydeltä tarkastelua, mutta väliäkös tuolla. Kaapissa tää kimono on lojunut varmaankin parisen viikkoa ja eilen se pääsi vasta käyttöön. Sopi mun mielestä ihan kivasti mustan mekon kanssa. Tosin onhan tää asu aika synkkä. 

Huomasitteko sen toisen diy-jutun? No se on tuo mun "bandeau". Oltiin hieman kiireessä lähdössä Ruoveteen pikkuveljeni synttäreille ja halusin saada jo ensimmäistä kertaa käyttöön tämän mekon. Melkein luovutin jo kun rintaliivit näkyi alta ja topit mekon alla näytti tyhmältä tai ois tullu kuuma. Ja tottakai mun musta bandeau oli ollut hukassa jo tovin. Otinpa sitten vähällä käytöllä olevat leggarit käteen ja saksin lahkeet niistä pois ja haaravälin auki. Olihan se bandeaun alareuna löysä ja lepattava, muttei se tuon mekon alla haitannut kun vyötäröllä on kiristys.

Mitäs tykkäätte asusta, onko liian itsetehdyn näköinen?



Kimono ja bandeau DIY
Mekko Me&I
Sandaalit Bershka

lauantai 8. elokuuta 2015

Mun juttu

Oon tiedostanut tän asian jo aiemminkin, mutta tänään se pomppasi taas esiin oikein kunnolla. Lähdin kaikkeni antaneena salilta bodystepin ja puistokahvakuulan jälkeen, laitoin musiikin täysille ja avasin auton ikkunat. Kaikessa rauhassa ( musiikin huutaessa ) rullailin kotiin keskustasta tukan liuhuessa ja mielen rauhoittuessa. Siinä tuli sitten mieleeni, että voisin ajaa vaikka sinne muutaman tuhannen kilometrin päähän parhaan ystäväni luo. Niin paljon pidän autolla ajamisesta.

Oon ajanut todella paljon tässä neljän vuoden aikana kun on ajokortti lompakossa ollut. Alkuaikoina varsinkin olin aina jollekin kaverille kuskina, mieluummin kuin nautin alkoholia. Ajaminen oli paljon nautinnollisempaa, paitsi silloin jos joku kyytiläinen oli pahoinvoiva (emetofobia). Olisi pitänyt laskea ajettuja kilometrejä, vaikkei niillä mitään merkitystä olisikaan. En ole koskaan omistanut autoa,  joten on myös tullut ajettua monilla eri autoilla. Hondan Type R:stä, -80 luvun Opel Kadettiin näin pari ääripäätä mainitakseni. :D

Vaikka nautinkin ajamisesta niin on myös poikkeuksia. Keskusta-ajo, täällä Tampereellakaan en tahtoisi ajaa keskustaan jos mulla ei oo selvä reitti ja varma parkki mielessä. Ja inhoan yli kaiken ahtaita parkkipaikkoja ja -halleja, varsinkin kun tuo meidän kulkuneuvo ei oo mikään näppärän kokoinen kauppakassi. Luojan kiitos siinä kuitenkin on peruutustutka. Olen myös melko kova manaamaan toisia autoilijoita alimpaan helvettiin. Ja ihan oikeista syistä. Eniten vihaan sitä kun tullaan rampilta 100 km/h alueelle 80 vauhtia. Miksei sitä nopeutta voi samantien nostaa siihen mihin pitäisi. Toinen ärsytys on vilkkua käyttämättömät kuskit. Ite vilkutan aina hyvissä ajoin. Se helpottaa muita autoilijoita kummasti. Vaikkakin täytyy aina muistaa, ettei se vilkkukaan välillä anna takeita siitä mihin ajoneuvo on menossa.

Nykyään oon vaan tottunut vähän liian hyvään. En esimerkiksi muista millon oon viimeksi ajanut manuaalivaihteisella autolla. Kun kaikki J:n autotkin, tässä pian 4 vuoden tuntemisen aikana, on olleet automaatteja. Ja J:n (sekä hänen perheensä ja sukunsa) myötä musta on myös tullut ikuinen Volvo-nainen. Niin mukavia ajettavuudeltaan ja jotenkin mulla on erityisesti Volvon penkillä turvallinen olo.
Vähän erilainen postaus tällä kertaa. Ei taida monesta perheblogista tällaista löytyä. 

Vai onko siellä muita ajamisesta erityisesti pitäviä?








Vissiin pari autoselfiee tullu otettua! :'D 

torstai 6. elokuuta 2015

Voihan Snap

Niinkuin mainitsin jo edellisessä postauksessa, oon aivan koukussa snapchattiin! Ja nyt kaipailisinkin uusia seurattavia sieltä! Kommentoikaa alle siis  nimimerkkinne ja laittakaa mut seurantaan nimimerkillä rosalienismm! :) Sinne on kiva jakaa ihan perus arkijuttuja pikaisesti. Nopeampaa kuin Insta jonne minä ainakin mietin pääni puhki filttereitä ja hashtagejä!

Onko täällä muita koukuttuneita?