sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Löysiä paitoja, leggingsejä ja levottomia öitä


Hyvät joulut kaikille vähän myöhässä ja etuajassa onnellista uutta vuotta!

Nää kuvat on lojuneet jo aika kauan sähköpostissa odottelemassa. Koko joulukuu meni melko kiireeessä. Taidettiin olla kotoa poissa 15 yötä, jos en ihan väärin muista. Uusi vuosi vietetään perheen kesken täällä Tampereella, tosin sekin Tornihotellissa eikä suinkaan kotona. Voin kertoo, että tammikuu taitaa mennä pitkälti kotioloissa ja salilla sulattelemassa jouluruokia.

Mun mahaa tosin turvottaa jokin muukin kuin joululaatikot ja suklaa. Meidän perhe nimittäin kasvaa, kolmesta hengestä neljään, kesäkuussa! Siinä vastaus niille jotka jäi ihmettelemään mihin FB-kuulumiset ja -tuloset jäivät. Ja vaikka inspiraatio tänne kirjoitteluun on ollut vähissä niin osasyynä hiljaisuuteen oli myös ensimmäisen raskauskolmanneksen tappava väsymys. Joka on sittemmin vaihtunut pitkään valvottuihin öihin, nukuin vissiin vähän varastoon pari kuukautta.

Turvotuksesta johtuen kaapista on valikoituneet yhä useammin päälle löysät ja rennot ehdokkaat. Tämä harmaa neule lähti mukaan Ginasta kun oli black friday. Leggingsit on olleet lempparini jo jonkin aikaa. Instassa nää on monesti vilkkuneet, mutta nyt en kuollaksenikaan muista onko nää blogissa aiemmin näyttäytyneet.

Vielä yks juttu!  Onko muilla tällasta saapas ongelmaa? Kattokaa tätä jälkimmäistä kuvaa. Mulla jää aina kaikkiin saappaisiin ihan hirveesti tilaa pohkeen kohalle. Tiedän kyllä, että joillain paremmilla kenkämerkeillä saa varren leveydenkin valittua. Ne on usein sitten hieman kalliimpia yksilöitä etten raaski ostaa, varsinkaan kun en tällasia niin paljon edes käytä, että kannattaisi maksaa laadusta.

Neulemekko Gina Tricot
Leggingsit Lindex
Takki Vila
Kengät Marco Tozzi
Hanskat Global Accessories

Kuvat Lila

Muita ripakinttuja?

Oisko siellä raskauskuulumisista kiinnostuneita?


tiistai 8. joulukuuta 2015

Vihdoin siitä päästiin eroon

Nimittäin tutista.

Kolme viikkoa sitten Oltsulla oli hammastarkastus. Puhuttiin tietysti tutin ja nokkamukin käytöstä ja saatiin käsky jättää ne pois pikimmiten. Tai ainakin se tutti. Samana päivänä sitten heitettiin tutti parvekkeelle. Sieltä sen yöllä hakivat tontut ja veivät tonttuvauvoille. Tontut jättivät tilalle Herra Hakkaraisia ja Jenkkiä.

 

Noh, kuten arvata saattaa, ensimmäinen yö oli yhtä huutoa. (Kuten kerran aiemminkin kun yritettiin jättä tutti pois) Kuinka ollakkaan meidän ei olisi pitänyt luovuttaa ensimmäisellä kerralla. Sillä ainoastaan se ensimmäinen yö oli huutoa. Sen jälkeen O on nukkunut heräämättä, yleensä 8.30 saakka, joskus pidempäänkin.

Se toinen pää yöstä onkin sitten melko tuskaa, edelleen. Nukahtaminen on Oltsulle todella hankalaa ja useimmiten lopulta olen itse niin väsynyt, että esitän nukkuvaa, joko sohvalla tai sängyssä. Lopulta pikkumies kyllästyy ja kömpii viereen nukkumaan. Kyllä, on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että hän nukkuu koko yön meidän vieressä. Yhtenä ainoana iltana olen jaksanut nukuttaa hänet omaan sänkyyn.


Ja ne päiväunet... Nukkuu jos nukuttaa. Usein ollaan ajotettu autoilut niin, että herra saa edes pikkutorkut. Muutaman kerran O on nukahtanut sohvalle parin tunnin unille. Mutta ne on jo liikaa ja venyttää nukkumaanmenoa illalla vieläkin myöhemmäksi. 

Yhteenvetona Oltsun hyvästit tutille onnistuivat odotettua helpommin ja olemme saaneet ehjät yöunet. Viime viikolla tosin O:lla oli sitkeä kuumetauti, joka verotti hieman, mutta nyt on palattu jo normaaliin.

Vinkkinä kaikille joilla tämä on edessä; jälkiviisaana tämä olisi pitänyt tehdä jo puoli vuotta sitten. O:lla tutti oli jo vaikuttanut purentaan, jonka kuitenkin pitäisi vielä asettua normaalisti viimeisten poskihampaiden kasvaessa kunnolla. Hammashoitaja sanoi pitävänsä takarajana tutista luopumiselle puoltatoista vuotta!

maanantai 7. joulukuuta 2015

Liebster award

Kiitos haasteesta Jane ja Jesse 


Tässähän on siis ideana vastata haastajan kysymyksiin ja keksiä uudet niille jotka haastaa mukaan.



1. Mikä on joulun paras hetki, miksi?
Lahjojen avaaminen. On kiva nähdä saatujen pakettejen sisällöt, mutta ihanempaa on katsoa miten läheiset reagoivat minun antamiini lahjoihin.
2. Tyhmin/turhin vaateostoksesi?
Jonkun mielestä varmaan mun 15 paria converseja, mutta ite en oikein edes keksi mitään. 
3. Pelottaako maailman nykytilanne sinua?
Oon vähän huono vastaan tällasiin kysymyksiin. En oikeestaan seuraa ees uutisia. Kaikki katastrofiuutiset tulee mun silmiin some feedeistä tai korviin jotain välillä radiosta.
4.  Jos saisit nyt 200e, mihin käyttäisit?
Tuhlaisin Tallinnassa huomenna.
5.  Mitä teet viimeisenä, ennen kuin käyt nukkumaan?
Mietin kaikkea mahdollista ja mahdotonta ja tarkistan kymmenen asiaa puhelimesta.
6. Mihin aikaan vuorokaudesta yleensä kirjoitat blogia?
Usein inspiraatio iskee aamupäivällä. 
7. Annatko katumuusikoille rahaa?
Kyllä oon tainnut jollekkin oikein taitavalle heittää muutaman roposen.
8. Millaisia blogijuttuja luet mieluiten?
Aika laidasta laitaan. Lapsijutuista kovaan treenaamiseen. Tosin postaukset joissa on paljon tekstiä jää usein lukematta tuon 2 vuotiaan kanssa, vaikka aihe olisikin kiinnostava. 
9. Laita alle kuva lempiesineestäsi.

Tämä tuli ensimmäisenä mieleen. 



10. Mikä sai sinut herkistymään viimeksi?
Katri Helenan joulukonsertti Tampereen Tuomiokirkossa toissapäivänä.

11. Mites saat itsesi rentoutumaan?
Joskus kaipaan vain rauhallista aikaa ystävien kanssa ilman kaksivuotiasta häiriötekijöitä, joskus taas paras keino rentoutua on nollata päätä salilla.

Haastan seuraavat blogit


En nyt keksi muita, koska oon viime aikoina muutenkin seurannu vähemmän blogeja.

Kysymykset seuraaville:
1. Paras jouluruoka?
2. Vietätkö joulua aina samalla kaavalla vai joudutko miettimään joka vuosi mitä teet jouluna?
3. Onko sinulla selkeä tyyli vai vaihteleeko se fiiliksen mukaan?
4. Mitä tavotteita sinulla on blogin suhteen?
5.Mikä on unelmiesi ammatti?
6. Missä asuisit jos saisit valita?
7. Omalla autolla vai julkisilla?
8. Kaupunki- vai rantaloma?
9. Kevät, kesä, syksy vai talvi? Miksi?
10. Paras lastenohjelma omasta lapsuudestasi?
11. Koska aloitat joulun valmistelun?

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Hullaantunut keltaiseen


Olen tainnut mainita joskus O:lla olevan paljon keltaisia vaatteita, vai olenko? Jokatapauksessa mun kaapista keltaista ei löydy paria hassua vaatekappaletta enempää. Pojaan tummien silmien kanssa se sopii mielestäni erityisen hyvin. Siitä en ole varma kuinka hyvin tuo iloinen väri mua itseäni pukee. Syksyllä kuitenkin näin jollain keltaisen takin ja sain siitä itselleni jonkinlaisen pakkomielteen. 

Välillä se unohtui, mutta kun eräänä päivänä menin Intersporttiin niin tämä yksilö huusi nimeäni jo kaukaa! Loistavalla tuurilla tämä keltainen ihanuus oli vielä poistorekissä about 70% alennuksella. Sitten etsimään oikeaa kokoa. Eipä sitä tietenkään ollut, ainoastaan 40 kokoa ja sitä isompia oli jäljellä. Juuri kun olin menettänyt jo toivoni, hoksasin vanhan ulkoilutakkini olevan myös kokoa 40. Toiveikkaana sovitin kokoa 40 ja se oli ihan hyvän kokoinen. Ei ehkä kovin istuva, mutta tällaiselle kerrospukeutujalle oikein hyvä vaihtoehto. Ja vaikka sen hetken budjetti ei olisi ollut kovin hyvä niin tämä takki lähti mukaani. Eikä todellakaan ole jäänyt käyttämättä. Päivittäin se on tainnut olla käytössä tässä jo kuukauden päivät.

Kuten edellinenkin takkini niin varmasti tämäkin palvelee vähintään seuraavat viisi vuotta. Didriksons on tämä kaunokainen merkiltään, kuten vuosi sitten ostamani talvitakki myöskin. Merkki on tainnut tulla tähän talouteen jäädäkseen, sillä myös O:lla on merkiltä yksi takki. Sekin huippualelöytö. Vaikka tykkäänkin tästä merkistä ja sen laadusta, en ehkä ikinä raaskisi hankkia näitä normaalihintaisina sen verran arvokkaita tuppaavat olemaan.

Onko muita keltaiseen hullaantuneita, entä Didriksonsiin?

Kuvat Lila


perjantai 4. joulukuuta 2015

Joulua odotellessa...



...tehdään piparkakkutaikinaa.
...paistetaan pipareita, jos sitä taikinaa sattuu jäämään.


...myös joulutorttuja on tehtävä.
...ostetaan joululahjoja.
...ja paketoidaan niitä.
...odotetaan mitä seuraavana päivänä löytyy joulukalenterin luukun takaa.


...katsotaan joulukalenteria myös tv:stä.
...koristellaan kotia.


...kuunnellaan joululauluja.


...mennään kirkkoon Kauneimpiin joululauluihin.
...aatonaattona syödään juustoja ja juodaan viiniä, pelataan lautapelejä ja ollaan läheisten kanssa.

Sitten koittaa jouluaatto jolloin...

...koristellaan kuusi.
...mennään mummulle puurolle.
...istutaan rauhassa joulusaunassa.
...aletaan valmistella jouluateriaa.
...syödään yhdessä.
...lapset odottavat malttamattomana joulupukkia/-lahjoja.
...avataan lahjat.
...nautitaan toistemme seurasta.
...ihmetellään saatuja lahjoja.

Näin mä vietän tän 24. päivää. Suurimman osan noista joulunodotusajan jutuista oonkin jo ehtinyt tekemään. Tosin joulutorttuja ei olla tän kuun puolella vielä tehty, marraskuun aikana kylläkin varmaan kolme kertaa. Joulukalentereita löytyy kolme tästä taloudesta, mun ja O:n suklaiset kalenterit ja aikuisten yhteinen kalenteri.

Aikuisten kalenteriin sain idean täältä, sunnuntaina, kaksi päivää ennenkuin sen olisi pitänyt olla valmis. Seuraavana päivänä kauppareissulta tarttui ruokien lisäksi mukaan pari kartonkia ja jouluaiheisia tarroja. Maanantai-iltana taisin valvoa yhteen saakka kun askartelin kalenterin parissa. Tiistaina sitten ideoitiin J:n kanssa yhdessä loput luukut ja saatiin kalenteri valmiiksi. Jokaisen luukun takaa löytyy kivaa yhteistä tekemistä. Ja sääntöjä, kuten someton tai tv:tön päivä. Yhtenä päivänä käsketään tekemään toiselle itse jokin joululahja.

Joulukoristeita meillä ei ollut vielä, paria valoa lukuunottamatta. Mä sitten innostuinkin niitä itse askartelemaan. Ensin tein vain perinteisiä lumihiutaleita. Sitten ohjeita googletellessa löysin vaikka ja mitä kivaa. Se lähtikin sitten vähän käsistä. Mä tykkään kovasti näperrellä, joten taidankin pistää nämä roskiin joulun jälkeen ja tehdä ensi vuonna taas uudet koristeet. Aarikan söpöjä tonttuja himoitsin kaupassa, mutta en raaskinut niitä kotiin asti tuoda.

Joululaulutkin on tässä kodissa raikunut jo pariin otteeseen. Mä usein laulan myös mukana, mutta O ei siitä pidä yhtään vaan karjuu mulle kunnes hiljenen. Lauluääneni ei kai ole kovin kaunis. :D Huomenna pääsen varmasti joulutunnelmaan kun menen tätini kanssa Katri Helenan joulukonserttiin Tuomiokirkkoon. Tuolla mainitsin myös kauneimmat joululaulut, totta puhuen en ole varmaan ainakaan muutamaan vuoteen siellä ollut, mutta tänä vuonna ajattelin palauttaa tuon perinteen joulunodotukseeni.

Lahjoista ollaan hankittu jo suurin osa, tosin ne hankalimpien lahjansaajien lahjat on vielä hankkimatta. Toivottavasti keksin jotain ja mahdollisimman pian. Tänä jouluna aion pysyä poissa viimehetken ruuhkasta kaupoilla. Tarkoitus olisi loput lahjat hankkia ensi viikolla, kun menemme J:n kanssa minilomalle Tallinnaan.

Ei jäänyt varmaankaan epäselväksi, että olen jouluihminen henkeen ja vereen. Materialistina mulle myös lahjojen saaminen (ja antaminen) on tärkeää. Meidän lähisuvulla on ollut sama joulutraditio aina, siis ihan aina. Tulisin hulluksi jos sitä joku menisi muuttamaan. Jo tämä joulu on järkytys, kun osa porukasta joutuu todennäköisesti olemaan töissä.

ps. tällä kertaa en edes pahoittele venynyttä taukoa, en halua stressata aiheesta :)